Me CHANGElla uskomme, että jokaisella keholla on tarina – ja jotkut tarinat voivat pelastaa henkiä. Yhteistyössä tanskalaisen elinluovutusyhdistyksen Organdonationsforeningenin kanssa kerromme viisi vaikuttavaa tarinaa naisista, joiden elämät ovat muuttuneet pysyvästi elinluovutuksen ansiosta. Osa on vastaanottajia, osa luovuttajia – mutta kaikki ovat elävä todiste siitä, että kehomme kantavat mukanaan paljon enemmän kuin vain kauneutta.
He kantavat voimaa, arpia, rakkautta ja toivoa.
Olemme syvästi kiitollisia Heidille, Randille, Rikkelle, Steffielle ja Claralle, jotka jakoivat tarinansa. Puhumalla avoimesti he rikkovat tabuja, avaavat sydämiä ja osoittavat, kuinka elintärkeä vaikutus voi olla päätöksellä sanoa kyllä elinluovutukselle. Tutustu heidän tarinoihinsa ja auta meitä lisäämään tietoisuutta asiasta, jolla todella on merkitystä.
Tapaa Heidi ja Randi – kaksoissiskot, joita yhdistää elinluovutuksen matka
Heidi sairastui vakavasti munuaistautiin teini-iässä. Vuosien heikkenevän terveyden jälkeen hän sai hengenpelastavan munuaisensiirron identtiseltä kaksoissiskoltaan Randilta vuonna 1993. Tänään molemmat elävät täyttä elämää, ja heidän välinen siteensä on vahvempi kuin koskaan. Yhteisten arpiensa kautta he näyttävät, miltä rakkaus ja sisaruus voivat näyttää puhtaimmassa muodossaan.
Mikä sai sinut haluamaan jakaa tarinasi?
Heidi: "Olen kantanut Randin munuaista yli puolet elämästäni. Se muutti kaiken. Minusta tuli äiti, isoäiti. Mikään siitä ei olisi ollut mahdollista ilman häntä. Kun ihmiset kuulevat tarinamme, toivon heidän ajattelevan: ‘Vau, en tiennyt, että voi elää täyttä elämää tuollaisen jälkeen.’ Mutta voi. Me olemme siitä elävä todiste."
Mikä sai sinut päättämään luovuttaa munuaisesi?
Randi: "Se ei koskaan ollut edes kysymys. Jos siskosi tarvitsee munuaisen elääkseen, sinä annat sen. Me olemme eläneet yhdessä, kasvattaneet lapsemme yhdessä – olemme enemmän kuin siskoksia. Olemme osa toistemme elämää joka tavalla."
Tapaa Marie – ottamassa vastaan toisen mahdollisuuden suurimman lahjan kautta
Marie oli 26-vuotias, kun hän sairastui vakavasti ensimmäisen kerran. Hänen maksansa petti nopeasti diagnosoimattomien terveysongelmien ja aiemman alkoholi-ongelman yhdistelmän seurauksena. Useiden kuolemaa lähentelevien tilanteiden ja kuukausien sairaalassaolon jälkeen hän sai maksansiirron marraskuussa 2023. Tänään hän rakentaa elämäänsä uudelleen uudella selkeydellä ja kiitollisuudella.
Mitä elinluovutus merkitsee sinulle?
"Kiitos ei tunnu riittävältä. Haluan vain elää elämäni niin, että se, joka antoi minulle tämän mahdollisuuden, tietäisi, kuinka paljon se merkitsi – enemmän kuin hän voisi koskaan kuvitella. On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät: elinluovutus ei ole vain jotain, mikä otetaan sinulta – se on lahja, jonka voit antaa eteenpäin. Ja se ei ole vain yhdelle ihmiselle. Minun tapauksessani joku antoi miehelle hänen vaimonsa takaisin. Ehkä hän antoi tuleville lapsilleen äidin. Hän antoi siskon, tyttären – ja toivottavasti myös hyvän kansalaisen. Se on kuin veden pinnalle syntyvä aalto."
Miksi näkyvyys on mielestäsi tärkeää?
"Tiedän, että monet naiset kamppailevat kehonsa kanssa, ja siksi halusin tehdä tämän. Meidän kehomme ovat todellisia, ja ne ovat kokeneet todellisia asioita. Toivon, että joku näkee arpeni ja ajattelee: ‘Hei, minullakin on arpia – ja se on ihan ok. Voin näyttää ne.’"
Tapaa Rikke – elää täysillä kunnioittaakseen elämänsä pelastanutta lahjaa
Rikke alkoi voida huonosti parikymppisenä. Vuosien väärien diagnoosien ja lupuksen kanssa kamppailun jälkeen hänen munuaisensa alkoivat pettää, ja hän tarvitsi dialyysihoitoa. Vuonna 2017 hänen entinen aviomiehensä tarjoutui luovuttamaan munuaisen. Tänään Rikke elää täyttä elämää – syvä kiitollisuus ja uusi käsitys voimasta mukanaan.
Mitä toivoisit useamman ihmisen tietävän elinluovutuksesta?
"Haluan auttaa ihmisiä ymmärtämään, mitä elinluovutus oikeasti on. Kyse ei ole vain leikkauksesta – kyse on siitä, että annat jonkun elää. Jos sanot kyllä, saatat antaa jollekulle täysin uuden elämän. Se on valtavaa."
Mikä oli matkan vaikein osa?
"Kesti vuosia, ennen kuin uskalsin luottaa siihen, että munuainen toimii. En uskaltanut liikkua, pelkäsin, että munuainen lakkaa toimimasta. Kesti pitkään ennen kuin todella uskalsin elää uudelleen – liikkua, treenata, saada sykkeen nousemaan tai mennä festareille – ja silti arvot pysyivät hyvinä. Minun piti oppia, että on ok elää, ja että munuainen kyllä kestää. Vieläkin, viikko ennen verikokeita, alan panikoida. Olen elänyt niin pitkään huonojen arvojen kanssa, että jännitän aina tuloksia."
Tapaa Steffie – löytämässä voiman, ilon ja tarkoituksen elinsiirron jälkeen
Steffie syntyi munuaisten vajaatoiminnan kanssa ja on käynyt läpi kaksi siirtoa: ensimmäisen isoäidiltään 7-vuotiaana ja toisen äidiltään 21-vuotiaana. Hänen tarinansa on selviytymistarina vuosien sairauksista, takaiskuista ja sairaalajaksoista. Nyt hän työskentelee itse sairaanhoitajana ja jakaa tarinaansa lisätäkseen tietoisuutta ja muistuttaakseen meitä siitä, että elämä on lahja, joka tulee elää täysillä ja ilolla.
Miten kokemuksesi on vaikuttanut siihen, miten elät nykyään?
"Paras tapa kiittää perhettäni, äitiäni ja isoäitiäni, on elää elämäni täysillä ja pitää huolta lahjasta, jonka he ovat minulle antaneet. Näin kunnioitan heidän tekoaan."
Mitä näet, kun katsot arpiasi?
"Monien vuosien ajan kehoni ei tuntunut omaltani. Lääkärit ovat operoineet minua, tehneet toimenpiteitä – aina luvallani, toki – mutta silti tuntui, etten ollut hallinnassa. Olin epävarma arpieni suhteen pitkään. Se vei aikaa, mutta nyt olen todella ylpeä arpistani. Ne kertovat, mitä olen selvinnyt. Ne muistuttavat päivittäin siitä, kuinka vahva olen. Tämän kuvauksen tekeminen tuntui tavalta ottaa kehoni takaisin."
Kiitos naisille, jotka jakoivat tarinansa kanssamme
CHANGElla uskomme näkyvyyden voimaan. Näyttämällä arpensa, vahvuutensa ja totuutensa nämä naiset auttavat murtamaan hiljaisuutta ja stigmoja elinluovutuksen ympärillä. Heidän rohkeutensa muistuttaa meitä siitä, että kauneus ei ole täydellisyyttä – vaan elämää, jota elämme, ja valintoja, joita teemme.